Roadman-kulttuurin kohtaaminen: Mitä huomioida työturvallisuudessa?

Mitä on roadman-kulttuuri ja miten työtään tekevien henkilöiden tulisi ottaa se huomioon työturvallisuudessa? Tätä pohditaan tämänkertaisessa blogikirjoituksessa.

HUOM! Tämä kirjoitus ei ota kantaa yleiseen rikollisuuden tai turvallisuuden tilaan. Kirjoitus ei myöskään ota kantaa esimerkiksi minkään väestöryhmän rikosalttiuteen. Kirjoituksessa viitattujen julkisten lähteiden tietoja on käytetty avaamaan ilmiötä yleisellä tasolla, mutta tämän kirjoituksen tarkoituksena on tarjota ajatuksia työturvallisuuden kehittämisen näkökulmasta. Kirjoitus ei edusta mitään viranomaistahoa. Blogissa on käytetty joitakin tekoälykuvia havainnollistamaan työturvallisuuteen liittyviä tekijöitä. 

Valokuvat: Mika Huhtasaari Photography

Eri ammattiryhmät ovat viime vuosien aikana kohdanneet nuorisoporukoita, jotka liikkuvat suurissa ryhmissä, pukeutuvat yhteneväiseen tyyliin ja käyttäytyvät tietyllä tavalla. Tämä ei sinänsä ole uutta, mutta konfliktinhakuisen käytöksen määrä sekä rikos- ja pakkokeinotilastoissa näkyvä kehitys nuorten väkivaltarikosten osalta 2020-luvulla on jotakin, mitä ainakaan tilastojen valossa ei ole aiemmin ollut suomalaisessa yhteiskunnassa. 

Esimerkiksi Keskusrikospoliisin tutkimusraportti "Nuorten ryöstörikosten piirteet" (avautuu klikkaamalla) kertoo: "Vuonna 2022 nousu on kuitenkin ollut merkittävää, sillä nuorten ryöstörikosepäilyjä kirjattiin 62 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Sen jälkeen nousu on jatkunut, sillä vuonna 2023 epäilyjä kirjattiin 25 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna."  Vuonna 2025 ryöstörikosten määrän kasvu vaikuttaa taittuneen ja esimerkiksi Helsingin poliisilaitos tiedotti toukokuussa 2025, että sen alueella "Alaikäisten tekemien ryöstörikosten määrä laski Helsingissä viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Samaan aikaan Helsingissä vangittiin 45 prosenttia edellisvuotta enemmän 15-17-vuotiaita alaikäisiä rikoksesta epäiltyjä, joiden osalta yleisin vangitsemisperuste oli ryöstörikos."

Valtioneuvoston Sisäisen turvallisuuden selonteossa (avautuu klikkaamalla) todetaan seuraavasti: ­"Erityisen huolestuttavaa kehityksessä on se, että julkisilla paikoilla tehdyistä vakavista väkivaltarikoksista epäillyissä korostuivat nuoret. Epäillyistä noin 30 prosenttia oli alle 18-vuotiaita. Lisäksi aikaisempaa suurempi osa julkisella paikalla tapahtuneista vakavista väkivallanteoista kohdistui entuudestaan tuntemattomaan henkilöön." Selonteko esittääkin yhdeksi sisäisen turvallisuuden tavoitteeksi ja painopisteeksi sen, ettei vakava nuoriso- ja jengirikollisuus saisi kasvusijaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Mitä roadman-kulttuuri on?

Poliisiammattikorkeakoululla tehdyssä opinnäytetyössä (Pehkonen & Pentinpuro 2022) "Roadman-ilmiö Suomessa" on haastateltu pääkaupunkiseudulla työskenteleviä poliiseja heidän havainnoistaan roadman-ilmiöstä. Opinnäytetyössä (2022, 22) roadman-kulttuuri kuvataan seuraavalla tavalla: 

"Haastatteluissa kävi ilmi, että Roadman -kulttuuri sanana tarkoittaa Roadman -ilmiöön liittyvää kalliin elämäntyyliin tavoittelua rikollisin keinoin. Yleisesti ottaen Roadman -kulttuuria edustavat maahanmuuttajataustaiset pojat ovat sosioekonomisesti huonossa asemassa ja näin ollen kalliin elämäntyylin tavoittelu tapahtuu usein rikollisin keinoin. Roadman -kulttuuriin kuuluvat henkilöt kantavat teräaseita, nyrkkirautoja sekä muita aseita mukanaan julkisella paikalla. Mukanaan kantamillaan teräaseilla tehdään ryöstörikoksia, joiden avulla pyritään saamaan ryöstösaaliiksi kalliita merkkivaatteita sekä muuta kallista omaisuutta. Kulttuuriin liittyy myös huumausaineiden käyttäminen sekä niiden välittäminen ja myyminen. Roadman -kulttuuri on niin sanotusti se haitallinen puoli Roadman -ilmiöstä. Roadman -kulttuuriin liittyy myös vahvasti viranomaisvastaisuus kaikkia viranomaisia kohtaan."

Kriminaalihuollon tukisäätiön valmentavaa työtä tekevä asiantuntija Mertsi Tamminen kuvailee Vantaan Sanomien haastattelussa roadman-kulttuuria seuraavasti: 

"Roadman-sana tulee Briteistä, jossa roadman on tummissa merkkivaatteissa, huppu päässä kulkeva, porukassa liikkuva nuorukainen. Tyyliin liittyvät rap-musiikkivideot, joissa tyypillistä on peittää kasvot esimerkiksi huivilla. Ulkoista habitusta tärkeämpää on kuitenkin Tammisen mukaan tunnistaa roadman-asenne, jota leimaa "gangsta-ajattelu", vedetään roolia ja ihannoidaan rikollista maailmaa. Kuvioon kuuluu myös tietty puhetyyli, joka kuitenkin muuntuu jatkuvasti.

– Tähän liittyy tietynlainen uhan ilmapiiri. Nuorten kohdalla en puhuisi organisoiduista katujengeistä, mutta nuoret liikkuvat porukoissa, joissa on oma auktoriteettijärjestelmä, eli yksi sanelee tahdin ja muut seuraavat perässä. Konfliktit hoidetaan helposti väkivallalla."

Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteon kuvailu (2025, 16) nuorison väkivaltarikollisuudesta pitää sisällään Roadman-kulttuurin elementtejä: "Nuoret tekevät väkivaltarikoksia yhä useammin ryhmissä, etukäteen järjestettyinä ja tekoihin liittyy uhrin nöyryyttämistä. Väkivaltarikoksia, kuten esimerkiksi ryöstöjä, tehdään ilman päihtymystä, mikä poikkeaa tyypillisestä aikuisten väkivallasta, johon päihtymystila liittyy usein."

Todettakoon vielä, ettei pelkkä roadman-tyylinen vaatetus tee kenestäkään "roadmania", vaan henkilön käyttäytyminen. Verkkarit, olkalaukut ja toppaliivit ovat nuorison suosimaa vaatetustyyliä, joka on levinnyt somen kautta sekä esimerkiksi Netflix-sarjojen Top Boy ja Snabba Cash (Rahalla saa) innoittamina. Kyseiset sarjat ovat kylläkin nousseet esiin myös rikollisen elämäntyylin ihannointiin liittyvinä ja ne ovat suosittuja sarjoja nuorison keskuudessa. Mutta edelleenkin pelkkä pukeutuminen ja tv-sarjan katsominen eivät tee kenestäkään roadmania. Tämä on hyvä muistaa kohdatessa nuoria.

Mitä työturvallisuudessa tulisi ottaa huomioon?

Kuten todettu, pelkkä roadman-vaatetus ei tee kenestäkään vielä häiriökäyttäytyjää tai rikollista. Kun työssä kohdataan esimerkiksi nuoria, joilla on roadman-kulttuuriin liittyvää vaatetusta, tulee vuorovaikutustilanne aloittaa neutraalilta ja ystävälliseltä pohjalta - omalla vuorovaikutuksella ei siis haluta eskaloida tilannetta. Usein toisen osapuolen mielentilaa ja yleisiä käyttäytymismalleja voi havainnoida hyvin jo kohtaamisen ensimmäisten sekuntien aikana. Mikäli asialliseen tervehdykseen vastataan haistattelulla tai uhoamisella, voi tällöin omankin vuorovaikutuksen muuttaa jämäkämmäksi. Haastamisessa ja uhoilussa voi olla kyse sen testaamisesta, vetäytyykö toinen osapuoli kuoreensa vai pysyykö hän itsevarmana kohdatessaan uhmakkaan porukan.

Roadman-kulttuuriin kuuluu porukoissa toimiminen ja porukalla paineen luominen eri ammattiryhmille. Käytännössä tämä tarkoittaa työtään tekevän henkilön piirittämistä sekä lähietäisyydelle tulemista. Usein myös tilannetta kuvataan sosiaaliseen mediaan, kuten tik tokkiin tai snapchatiin. Julkaisemalla uhmakasta käytöstä sisältävää sisältöä sosiaaliseen mediaan roadman-kulttuurin edustajat hakevat itselleen huomiota sekä some-statuksen nostamista. Jos työntekijä joutuu tällaiseen tilanteeseen, on siis hyvä tiedostaa kuvatuksi tulemisen mahdollisuus. Tällöin on käytettävä erityistä harkintaa omassa vuorovaikutuksessa eikä se suinkaan sulje pois tilanteen vaatiman vuorovaikutustyylin käyttämistä. Kaiken vuorovaikutuksen voi lähtökohtaisesti hoitaa ammattimaisesti ja asiallisesti tilanteen vaatimilla tavoilla.

Mikäli työyhteisön toimitiloihin saapuu entuudestaan tuntemattomia roadman-olemuksen (uhmakas käyttäytyminen, vaatetus) omaavia henkilöitä, työntekijöiden olisi hyvä luoda kontakti näihin henkilöihin esimerkiksi tervehtimällä ystävällisesti ja kysyen voisiko auttaa heitä jotenkin. Henkilöiden reaktiosta voi arvioida hyvin, miten tilanne heidän kanssaan tulee jatkumaan. Mikäli aihetta ilmenee, niin henkilökunnan olisi hyvä pyytää paikalle lisää henkilökuntaa erityisesti, jos kyseessä on useamman henkilön porukka. Näin suojataan työturvallisuutta ja tasataan mahdollista epäsuhtaa osapuolten henkilömäärässä. Jos henkilöiden käyttäytyminen antaa viitteitä siitä, että heille joudutaan asettamaan rajoja esimerkiksi pyytämällä lopettamaan huutaminen ja kulkuväylien tukkiminen, on tilanteen mahdolliseen eskalaatioon hyvä varautua jo ennalta. Samoin erityisesti, jos henkilöitä joudutaan pyytämään poistumaan toimitiloista. Mikäli käytössä on vartijakutsupainike, sitä voi painaa jo ennakoivasti kun henkilöiden käyttäytyminen osoittaa rajojen asettamisen ja puuttumisen tarpeen.

Edellä kuvatuissa tilanteissa on hyvä huomioida se, että asiallisella kehottamisella ei välttämättä ole mitään haluttua vaikutusta - siihen voi olla reaktiona esimerkiksi ylimielinen nauraminen tai ei reaktiota ollenkaan. Siltikin tilanne tulee aina aloittaa mahdollisimman asiallisella ja rauhallisella vuorovaikutuksella. Jos tilanne sitten eskaloituu, sitä ei tee ammattimaisesti käyttäytyvä henkilö vaan häiriökäyttäytyvä osapuoli omalla valinnallaan. Olisi hyvä, että kaikissa tilanteissa kun se on mahdollista, häiriökäyttäytyvälle osapuolelle annetaan mahdollisuus toisenlaiseen toimimiseen. Henkilö sitten itse valitsee miten käyttää tuon mahdollisuuden ja ammattimainen työntekijä sitten sovittaa oman toimintansa tuon häiriökäyttäytyjän valintoihin.

Kuten Pehkonen & Pentinpuro (2022, 22) kertovat, roadman -kulttuuriin kuuluvat henkilöt kantavat teräaseita, nyrkkirautoja sekä muita aseita mukanaan julkisella paikalla. Tämä asia on tärkeää tiedostaa työturvallisuuden näkökulmasta. Vaikka teräaseita ym. on kannossa tähän kulttuuriin liittyen yleensä ryöstörikosten suorittamiseksi, niin esimerkiksi häiriökäytökseen puuttuvan työntekijän on hyvä tiedostaa mahdollinen teräaseuhka sekä muutenkin pitää fyysistä etäisyyttä saadakseen edes jonkinlaista reagointiaikaa mahdollisen väkivallan uhan vuoksi.

Väkivallan uhkaa kohdatessa ei tulisi ottaa mitään turhia riskejä, vaan pitää fyysistä etäisyyttä ja pyrkiä olemaan eskaloimatta tilannetta enempää. Jos uhkaaja vaatii esimerkiksi antamaan jotain omaisuutta ja esimerkiksi tehostaa uhkaustaan näyttämällä teräasetta, on omaisuus toissijaista omaan terveyteen nähden. Pyri hälyttämään apua mahdollisimman nopeasti, kun tilanne sallii. Jos sinua pahoinpidellään, sinulla on oikeus puolustaa itseäsi hätävarjeluna. Jos tilanne eskaloituu väkivallaksi ja joudut hyökkäyksen kohteeksi, tee kaikkesi irtaantuaksesi tilanteesta nopeasti, ota fyysistä etäisyyttä ja hälytä apua - tarvittaessa vaikka huutamalla.

Mitä jos työyhteisö joutuu jatkuvan roadman-häiriköinnin kohteeksi?

Joskus joku porukka voi ottaa kohteekseen jonkin tietyn paikan, joka voi sijaita esimerkiksi kauppakeskuksessa tai jossakin vastaavassa keskuksessa, jossa ihmiset kokoontuvat ja joka on ns. avointa tilaa. Kohteeksi ottamisella tarkoitetaan tässä säännöllistä häiriköintiä kyseisessä paikassa, joka toimii myös työtään tekevien ihmisten työpaikkana. Häiriköinti voi olla asiatonta oleskelua, kulkuväylien tukkimista huutamista ja asiakkaiden sekä työntekijöiden häiriköimistä. Tämä voi johtaa merkittävään työhyvinvoinnin ja turvallisuuden tunteen laskuun työntekijöillä. Työnantajan onkin seurattava työn olosuhteita ja riskitekijöitä (velvollisuus on kirjattu myös työturvallisuuslakiin) ja tarpeen vaatiessa reagoitava tilanteeseen.

Yhteistyösopimus vartiointiliikkeen kanssa on jonkinlainen aloitus, tosin paikalla satunnaisesti käyvä piirivartija yms. ei todennäköisesti tuo ratkaisua säännölliseen häiriköintiin, vaan työyhteisöllä tulisi olla jatkuva kyky turvata työyhteisön turvallisuutta. Työntekijöitä olisi hyvä kouluttaa toimimaan erilaisissa uhkaavissa tilanteissa ja heille tulee viestiä aktiivisesti siitä, millä tavoin työnantaja huomioi tilanteen. Esimerkiksi kauppakeskuksessa tai muussa alueellisessa yhteisössä olisi hyvä toimia yhteistyössä monien eri toimijoiden kanssa haasteen ratkaisemiseksi. Myös toimiva ja riittävän tarkka valvontakamerajärjestelmä voi auttaa uhkaavasti käyttäytyvien henkilöiden tunnistamisessa, joka voi puolestaan edesauttaa toimintaan puuttumista niiden tahojen toimesta, joiden vastuulla se on. 

Tulee myös harkita, pitääkö kohteeseen palkata jatkuvasti paikalla oleva järjestyksenvalvoja, joka voisi puhuttaa jo toimitilojen ovella aiemmin häiriötä aiheuttaneita henkilöitä ilman, että he kerta toisensa jälkeen pääsevät sisälle asti aiheuttamaan lisää häiriöitä. Tässä tulee kuitenkin muistaa, ettei ongelman ratkaisemista pystytä yleensä ulkoistamaan vartiointiliikkeelle, vaan koko työyhteisön turvallisuuskulttuuria olisi hyvä kehittää. Yksi tärkeä kehityskohde on vuorovaikutus tilanteessa, jossa toisen uhmakkaalle käyttäytymiselle asetetaan rajoja.

Turvallisia ja häiriövapaita työvuoroja kaikille.

-Joel

Kirjoittaja on helsinkiläinen turvallisuuskouluttaja, strategisen johtamisen MBA sekä turvallisuuden sekatyömies.

Kysyttävää työyhteisön turvallisuuden kehittämisestä? Ota yhteyttä alla olevan painikkeen kautta.

Käytetyt lähteet:

Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteko 2025

Heiskanen, L. 2024 Nuorten ryöstörikosten piirteet. Keskusrikospoliisin tiedusteluosaston julkinen tutkimusraportti.

Helsingin poliisilaitoksen julkinen tiedote 22.5.2025

Paastela, K. 2022. Sosiaalisessa mediassa leviää ilmiö, joka voi ruokkia katujengejä – "roadman-​kulttuuria" saattavat ihailla varsin nuoretkin lapset. Vantaan Sanomat - verkkojulkaisu.

Pehkonen, L. & Pentinpuro, A. 2022. Roadman-ilmiö Suomessa. Poliisiammattikorkeakoulun opinnäytetyö.