Active shooter - Äärimmäinen uhkatilanne, johon varautumista ei ole syytä vähätellä

Miten kehittää henkilökunnan osaamista vakavia väkivaltauhkatilanteita varten?

Sisältövaroitus: Blogikirjoitus käsittelee väkivaltatilanteita ja kuvauksia joukkosurmien tapahtumankuluista. Tarkoituksena on käsitellä traagista teemaa ihmisten turvallisuusosaamisen kehittämisen näkökulmasta, eli miten voisimme koulutusten avulla vähentää tulevaisuudessa uhreja vastaavien tilanteiden osalta. Kirjoitus ei ota kantaa esimerkiksi tekijöiden mielenterveysongelmien hoitoon ja niiden merkitykseen ennaltaehkäisyssä. Kirjoituksessa ei tarkoituksella mainita tekijöiden nimiä.

Active shooter on siis henkilö, joka on aseistautunut ja pyrkii aktiivisesti tappamaan tai aiheuttamaan vakavaa fyysistä vahinkoa ihmisille väestöä sisältävällä alueella. Tilanteelle on ominaista nopea eteneminen ja uhrien usein satunnainen valinta. Yksi ehkä tunnetuimmista esimerkeistä active shooter –tilanteille ovat kouluampumiset, joita on tapahtunut myös Suomessa, viimeksi vuonna 2024 Vantaan Viertolassa.

Joukkosurmaan tai muuhun vakavaan vahingoittamiseen pyrkivät tekijät voivat olla ns. active shootereita, jotka käyttävät tekoonsa ampuma-aseita tai sitten he voivat olla varustautuneita esimerkiksi veitsin ja teot tapahtuvat puukotuksilla, kuten Suomen Turun kauppatorin vuoden 2017 iskussa, jossa tekijä puukotti useita henkilöitä, joista kaksi menehtyi. Kirjoitushetkellä viimeisin esimerkki on Tampereen Ratinalla tapahtunut joukkopuukotus heinäkuussa 2025.

Suomessa tapahtuneita joukkoväkivallantekoja 2000-luvulla (active shooter ja joukkopuukotukset)

• Jokelan koulusurma (2007): Tekijä hyökkäsi Jokelan koulukeskukseen ampuma-aseella. Yhteensä 9 ihmistä (ml. tekijä) menehtyi ja useita loukkaantui.

• Kauhajoen koulusurma (2008): Ammuskelu Kauhajoen ammattikorkeakoulussa johti 10 ihmisen kuolemaan (ml. tekijä). Uhrien joukossa oli opiskelijoita ja henkilökuntaa.

• Kauppakeskus Sellon ampumiset (Espoo, 2009): Tekijä ampui kauppakeskuksessa entisen puolisonsa työtovereita sekä surmasi yksityisasunnossa entisen puolison ja itsensä. Yhteensä 6 ihmistä menehtyi (ml. tekijä).

• Hyvinkään ampumistapaus (2012): Nuori mies ampui ihmisiä Hyvinkään keskustassa kiväärillä baarien edustalla. Kaksi ihmistä kuoli ja seitsemän loukkaantui.

• Turun puukotukset (2017): Tekijä puukotti satunnaisia ohikulkijoita Turun kauppatorilla. Kaksi henkilöä kuoli ja kahdeksan loukkaantui.

• Kuopion ammattiopiston puukotus (2019): Tekijä hyökkäsi teräaseella Savon ammattiopistossa. Yksi henkilö kuoli ja yhdeksän loukkaantui (ml. tekijä).
• Viertolan kouluampuminen (Vantaa, 2024): 12-vuotias oppilas avasi tulen Viertolan koulussa. Yksi oppilas menehtyi ja kaksi loukkaantui vakavasti.
• Ratinan puukotusisku (Tampere, 2025): Tekijä hyökkäsi veitsellä ihmisten kimppuun Ratinan ostoskeskuksen läheisyydessä. Hyökkäyksessä loukkaantui neljä henkilöä. Tekijä on kertonut kuulustelussa valikoineensa uhrit sattumanvaraisesti. 

Kyseessä on siis äärimmäinen uhkatilanne, joka on äärimmäisen vaarallinen oli tekijä varustautunut sitten ampuma-asein tai veitsillä. Kuten yllä olevista tosielämän esimerkeistä käy ilmi, tämänkaltainen tilanne voi tapahtua melkein missä vain, missä on ihmisiä ja pääsee liikkumaan melko vapaasti ilman tehokkaita turvallisuustarkastuksia. Yhteinen nimittäjä näille julkisille paikoille on se, että niissä saattaa olla samanaikaisesti runsaasti ihmisiä, eli potentiaalisia uhreja tekijälle. Oppilaitokset, kauppakeskukset ja väkivilkkaat kokoontumispaikat ovat ns. riskialueita.

Tapahtumapaikka voi olla myös esimerkiksi elokuvateatteri, kuten USA:ssa Denverissa tapahtui vuonna 2012. The Dark Knight Rises –elokuvan yönäytöksessä Aurora-teatterissa mieshenkilö poistui takaoven kautta hakemaan aseita autostaan ja palasi elokuvateatteriin ryhtyen ampumaan ihmisiä. 12 ihmistä kuoli ja 70 loukkaantui, heistä 58 tulituksessa. Poliisi sai tekijän kiinni elävänä. Voit tutustua tapaukseen lisää alla olevan videon kautta.

RUN-HIDE-FIGHT -TOIMINTAMALLI

Run – hide – fight –toimintamallia opetetaan laajalti Yhdysvalloissa esimerkiksi kouluissa ja muissa varautumisensa parantamiseen pyrkivissä instituutioissa ja yrityksissä. Vapaasti suomennettuna toimintamalli kuuluu seuraavasti: Pakene – piiloudu – puolustaudu. Samat periaatteet pätevät, oli kyseessä sitten ampuma-aseella tai veitsin varustautuneelta henkilöltä suojautuminen. Ja todettakoon tässä kohtaa selvä asia: active shooter ja muu aktiiviväkivaltaan pyrkivän henkilön hyökkäys on äärimmäisen vaarallinen tilanne, jossa on käytännössä pelkkiä vaikeita valintoja, joilla tuskin millään voidaan sulkea vaaraa pois

On tietysti selvä asia, että olosuhteet ja tilanteet vaihtelevat ja oma toiminta pitää aina sovittaa vallitsevien olosuhteiden mukaan, niin hyvin kuin mahdollista. Eli mikäli olet kiinteistössä, jossa esimerkiksi liikkuu henkilö ampumassa, ja vieressäsi on hätäpoistumistie suoraan ulos – pakene.

Jos et voi paeta, mutta voit lukittautua tilaan, jossa voit asettaa huonekaluja barrikadiksi oven eteen – piiloudu.

Jos joudut kohtaamaan hyökkääjän ja taistelemaan hengestäsi kaikin mahdollisin välinein ja keinoin – puolustaudu.

Tutustu pakene-piiloudu-puolustaudu –toimintamalliin alla olevan videon avulla.

"Pahimmassa tapauksessa kaikki keskittyminen menee omaan pelkoon ja avuttomuuteen."
-Visa Sarparanta, psykologian maisteri & sotatieteiden kandidaatti*

*https://yle.fi/a/3-7089334

Miten organisaatiot voivat sitten parantaa henkilöstönsä valmiuksia toimia yllä kuvatuissa valavissa uhkatilanteissa? Entä mitä työturvallisuuslaki sanoo asiasta?

Työturvallisuuslain* mukaan työnantajan on mm. selvitettävä ja arvioitava työn vaaratekijöitä ottaen huomioon esimerkiksi esiintyneet tapaturmat ja vaaratilanteet. Tässä arvioinnissa työyhteisön omat havainnot, jotka on dokumentoitu esimerkiksi poikkeamailmoitusjärjestelmään, ovat tärkeää dataa. Huomioitavaa on, että työturvallisuuslaki velvoittaa seuraavasti: "Jos työnantajalla ei ole 1 momentissa tarkoitettuun toimintaan tarvittavaa riittävää asiantuntemusta, hänen on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita."

* https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2002/738#OT1_OT2 

Onko työyhteisöön kohdistunut uhkailua, uhkaavaa käytöstä tai suoranaista väkivaltaa? Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa laatimaan työpaikkaväkivallan menettelytapaohjeet sekä perehdyttämään työntekijöille työturvallisuutta parantavia työtapoja. Samoin laki velvoittaa, että työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran välttämiseksi sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta.

Käytännössä työnantajan on siis huolehdittava turvallisuusohjeistusten laadinta kuntoon sekä perehdytettävä nämä ohjeistukset henkilöstölleen. Prosessi lähtee liikkeelle uhkien ja vaarojen tunnistamisesta, jota auttaa toimiva poikkeamailmoitusjärjestelmä, jota henkilökunta tosiasiallisesti käyttää.

Kuten aiemmin todettu, lain mukaan työnantajan on käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa, mikäli hänellä itsellään ei ole riittävää asiantuntemusta. Oli asiantuntemusta tai ei, tämän prosessin hankkiminen ostopalveluna on muutenkin järkevää, sillä se vapauttaa työnantajan aikaa hänen ydintehtäviinsä ja oikealta taholta hankittaessa prosessi toteutetaan tehokkaasti ja ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen voi tuoda tuoretta näkökulmaa organisaation prosesseihin ja varautumiseen.

MITEN TURVA-JOLLEN KOULUTUSPALVELUT ON TOTEUTTANUT NÄITÄ TOIMEKSIANTOJA?

Asiakastaho koki tarvetta kouluttaa henkilökunnalleen toimintaohjeet sen varalle, että toimitiloihin tulee aktiiviseen väkivaltaan pyrkivä henkilö. Samalla sen aikaiset ohjeet haluttiin auditoida ja tarpeen vaatiessa päivittää. Asiakas jätti yhteydenottopyynnön ja asiantuntijamme otti yhteyttä jo saman päivän aikana sopiakseen ilmaisen kartoituspalaverin järjestämisestä sekä otti alustavat tiedot asiakkaan toiveista.

Kartoituspalaverissa asiantuntija kävi läpi asiakkaan toiveita ja huomioita sekä tutustui kohteen olosuhteisiin. Lisäksi asiantuntija sai läpikäytäväkseen sen aikaiset turvallisuusohjeistukset, joihin tehtiin päivityksiä uhkatilanteessa toimimisen osalta. Samassa palaverissa sovittiin myös tulevan koulutuksen ajankohta. Tämän koulutuksen osalta sovittiin, että koulutus keskittyy nimenomaan sisälle suojautuminen uhkatilanteessa –teemaan, eli henkilökunnalle koulutetaan run-hide-fight –toimintamalli.

Kun varsinaisen koulutuksen ajankohta sitten koitti, kouluttajamme piti keskustelunomaisen luennon teoriasta, jossa käytiin läpi eri uhkatilanteiden skenaarioita ja toimintamallin osa-alueita. Tämän jälkeen vuorossa oli käytännön harjoitus, jossa osallistujat pääsivät harjoittelemaan käytännössä toimintamallin soveltamista. Lopuksi käytiin vielä läpi uhkatilanteiden jälkitoimet sekä kriisiviestinnän perusperiaatteet.

Mikäli aihe kiinnostaa, voit ladata ilmaiseksi sisälle suojautuminen uhkatilanteessa A4 –ohjedokumentin alla olevasta linkistä.

Lataa dokumentti.

Haluatko jättää yhteydenottopyynnön koskien turvallisuuskoulutuksia? Voit tehdä sen alla olevan painikkeen kautta.